| Virallinen nimi | Scaremonger's Foe | Säkäkorkeus | 149 cm |
| Lempinimi | Nala | Syntynyt | 26.12.2008, VHKR |
| Rotu | Welsh Cob (Sektio D) | Sukupuoli | Tamma |
| Väri | Tummanpunarautias | Kasvattaja | Bandmaster Cobs, GBR |
| Omistaja | dani VRL-03561 | Painotus | Koulupainotus |
|
Koulutustaso: vaB, 70 cm Käyttö: Kisa- ja siitosponi Saavutukset: -- |
Nalasta kasvoi aivan upea nuori ja erittäin oppimiskykyinen hevonen, johon periytyivät sen vanhempien parhaat piirteet - sen väritys paljastui halutuksi punarautiaaksi, joskin kasvattaja olisi toivonut siitä vaaleampaa. Sen liikkeet olivat aivan omaa luokkaansa emänsä tapaan, ja se saatiin koulutettua yhteistyöhalunsa ansiosta huolellisesti, varmasti ja kiireettömästi aina vaativa B -tasolle asti. Se lyötiin ratsuksi tallinpitäjän hevosten vakiokisauttajalle, ja Nala ei muuta kuin menestynyt. Sen työmoraali on vertaansa vailla, ja se kierteli muutamissa kansainvälisissäkin kilpailuissa menestyen.
Tamma oli elämänsä putkessa, kun se sai täyspikkusiskon. Kasvattaja näki siinä jotain särmää, jota Nalassa muka ei ollut. Hän päätti myydä mainiosti menestyneen Nalan, mutta sopivaa ostajaa ei tuntunut löytyvän - tammasta ei nimittäin haluttu siitostammaa Brittien piireihin, sillä sen emä oli vielä aktiivisena ja siitä olisi tuleva täyssisar myöhemmin siitokseen. Tamma annettiin välitettäväksi GHSiin korkeaan hintaan.
Tätä kautta allekirjoittanut tutustui ensikertaa Nalaan ja rakastui välittömästi. Vanhempi siitostamma Demigoddess oli jo parhaimmat päivänsä ehkä nähnyt, eikä siitä enää kovinkaan monta varsaa enää saisi. Sille Nala olisi enemmän kuin superhieno seuraaja, kunhan se olisi saanut vähän kilpailutuloksia täältäkin päin - eihän allekirjoittanut mahda olla kilpailematta tammalla vielä jonkin verran täkäläisissä kansainvälisiin luokkiin nähden helpoissa kisoissa, ja niistä tamma selviytyy varmasti leikiten. Myöhemmin siitä on tuleva siitostamma, koska sen ulkonäkö, luonne, liikkeet, väri ja suku ovat aivan omiaan siihen tarkoitukseen!
|
isä Scaredy-Cat wD, evm |
ii. Bleidd-Ddyn wD, evm |
iii. Rhieingerdd wD, evm |
|
iie. Coch Dywalgi wD, evm |
||
|
ie. Lleuad Lawn wD, evm |
iei. Hunllef wD, evm | |
|
iee. Nos Wener wD, evm |
||
|
emä Scarlet Rosefinch wD, evm |
ei. Gwaed Da wD, evm |
eii. Lladdedig Gobaith wD, evm |
|
eie. Anrhydeddus wD, evm |
||
|
ee. Aderyn Du wD, evm |
eei. Brenin wD, evm |
|
|
eee. Ysgol I Blant Bach wD, evm |
Scaredynin isä on huomattavasti vähempää julkista menestystä nauttinut ori Bleidd-Ddyn, joka kuitenkin vaikutti aikaisemmin paljon Jenkkien köykäisiin cob-linjoihin. Se saapui Marshalliin ikään kuin sattuman kautta, kun tilalle ostetun toisen siitosoriin mukana tuli yllätyksenä kaupanpäällisinä sen pikkuveli - no, eihän sitä pikkuista symppistä voinut enää takaisinkaan lähettää, joten tilanpitäjä päätti pitää sen. Väriltään Bleidd oli aikaisemmin tylsä, kokonaan hiekanruskea rautias, mutta näin vanhemmiten se on alkanut harmaantua melko hauskasti. Ori oli aika surkuhupaisa ratsu, joka yritti ja yritti ja antoi aina kaikkensa, onnistumatta kuitenkaan mitenkään erityisesti. Sen liikkeet olivat mitä olivat, eikä se koskaan ottanut oppiakseen ylittämään kunnolla esteitä, mutta se oli muuten korrektirakenteinen ja takasi itselleen cob-piirien underground-suosion.
Bleiddin isä on kuitenkin hieno hevonen, siksi Marshallkin halusi siitä itselleen jalostusorin - Rhieingerdd oli aivan upea musta ja superkomea ori, joka syntyi alun perin Brittien Skotlannissa, mutta joka myytiin kasvattajalleen tarpeettomana tuontihevoslastin mukana Jenkkeihin välitettäväksi pikkurahalla. Mahtoi lehmätilanpitäjä-kasvattajaa raivostuttaa myöhemmin huomata, että siitä rimppakintusta kasvoi koko maailman ihastelema näyttelykehien valtaaja ja valjakkoajon tähti. Rhieingerddin alku ei ollut helppo, sillä se kasvoi myöhään ja kasvatti lihaksistoaan pitkään, mutta sen uusi omistaja uskoi sen kykyihin ja antoi sille aikaa - tuottaen lopulta valtaisan menestyksen. Ori oli suosittu jalostuksessa varsinkin Jenkeissä, mutta se liisattiin pariksi vuodeksi myös Australiaan - se on kuitenkin onnistunut olemaan yleistymättä räjähdysmäisesti tai liikaa, ja siitäkös oriin jälkeläisten onnekkaat omistajat ovat iloisia!
Rhieingerdd oli upea, joten ei ihme, että kaikki olisivat halunneet siitä jalostusoriin omaan talliinsa. Bleiddkin olisi ollut haluttua kamaa, mutta kukaan ei ollut koskaan kuullutkaan sen emästä Coch Dywalgista, eikä muuten ihmekään - tamma toimi lähinnä isäntäperheensä omana harrastehevosena, eikä käynyt tuskin koskaan julkisesti näyttäytymässä missään, ellei asuinkylän suurella torilla joka vuosi järjestettyjä estekisoja laskettu. Dywalgi oli luonteeltaan melko äkäinen, mutta perheen äiti piti sitä siltä sopivana valintana koko perheen lemmikiksi - ymmärtäisivät kakaratkin sitten kunnioittaa hevosta. Sen liikkeet eivät olleet kummoiset, ja värikin oli normaali rautias - ai että mahtoi Bleiddin omistajaa harmittaa, kun väri periytyi emältä eikä isältä! Se eli kuitenkin pitkän ja hirmu terveen elämän varsoen kolmesti tunnetuista oreista - taaten hyvät rahat omistajilleen varsoja myydessä.
Scaredyn emä Lleuad Lawn on Bandmastersissa aikaisemmin vaikuttanut, useasti varsonut viehättävä herrasmiesnainen, joka on kuitenkin osannut tuottaa myös pettymyksiä. Kotitilallaan tamma varsoi koko elämänsä aikana yhteensä kymmenen kertaa, mutta kun se liisattiin noin 15-vuotiaana Saksaan, loi se jokaisen varsansa. Palattuaan lähemmäs parikymppisenä takaisin kotiin, jaksoi se puskea varsoja vielä 25-vuotiaaksi, kuollen lopulta harmillisesti kivuliaan selkänsä kanssa - onneksi Lawn kuitenkin lopetettiin ennen pahinta, eikä rehellinen ja kaikkien rakastama poni joutunut kokemaan mitään traagista loppua. Tamman syyt varsoa vain kotitilallaan ovat jääneet kaikille epäselväksi, mutta sen epäillään vahvasti olleen vain niin stressaantunut Saksassa - Lawn oli luonteeltaan aikamoinen hissukka ja se sopeutui huonosti uusiin asioihin, että matka toiseen maahan onkin voinut olla hirmuinen järkytys.
Lawn teki paljon hienoja varsoja polveutumatta kuitenkaan itse mistään supermenestyneistä tai tunnetuista vanhemmista. Sen isä Hunllef on varsin tuntematon tapaus, joka itse asiassa myytiin samoilla markkinoilla kuin sen tytärkin taannoin - sillä erotuksella, että Lawn oli pieni ja suloinen tammavarsa, mutta se oli suuri, pelottava ja vihainen ori, joka oli huitoa pitelijänsä kumoon kerran minuutissa. Hunllef oli kotoisin myrskyävältä pohjoisrannikolta, ja sen kova luonne johtui mitä ilmeisimmin rajuista lapsuusiän sääoloista ja siitä johtuen ronskista käsittelystä - kun tuuli puhaltaa 20 metriä sekunnissa, ei juuri tee mieli alkaa ulkona silitellä hevosia, vaan vetää ne vain topakasti talliin. Oriista kasvoi komea tummanruunikko, mutta luonteensa puolesta se oli mahdoton - se sai astua muutaman tamman ja kilpailla muutaman kauden ennen ruunaamistaan 11-vuotiaana. Sen luonne rauhoittui yllättävän paljon niin vanhaksi hevoseksi, ja myöhemmin siitä kehkeytyi ihan kiva seuralainen tuntemattomalle yksityishenkilölle.
Lawnin emä Nos Wener oli vähintään yhtä ihana ja rakastettava kuin tyttärensäkin. Se syntyi Irlannissa, mutta matkasi naapurimaahansa loppuiäkseen jo kaksivuotiaana - pysyen samalla omistajalla koko ikänsä. Wener oli erittäin rauhallinen ja luotettava hevonen, joka oli myös erittäin rohkea - sen omistaja kehui sitä usein parhaaksi koskaan kokeilemakseen maastoratsuksi, jonka tasaiset askeleet ja tapa käyttäytyä epäilyttävissä tilanteissa viisaasti ajoivat hänet myöhemmin niin maastovaelluksen valtaan, että hän perusti oikein vaellustallinkin - Wenerin mukaan nimetyn, pienen, ratsutarjontansa puolesta hyvin cob-painotteisen Wener Crwydron. Jäätyään maastobisneksestä 17-vuotiaana, pyöräytti se vielä muutaman varsan terveen ikänsä ansiosta koko tallin iloksi.
Nalan koko isänpuolen suku on aivan mahdottoman mielenkiintoinen vielä kolmen polven ylikin, mutta kun tähän lisätään vielä aivan uskomaton emä ja sen koko suku, on Nalasta saatu aivan upea miksaus!
Emä Scarlet Rosefinch on Ysgol I Blant Bach -lähtöisen emälinjan huipentuma ja kiistaton helmi, käyttöominaisuuksiltaan aivan upea ja ulkonäöltään vielä mahtavampi. Jo syntymästään lähtien on Scarlet ollut punainen kuin nouseva aurinko, ja siksi se on ollut erittäin suosittua katseltavaa niin näyttelykehissä, kilparadoilla kuin sukutauluissakin emän paikalla.. Sen emälinjan yksi tarkoituksista onkin ollut kasvattaa punaisia cob-tammoja, ja siinä mielessä myös Nala on hyvin onnistunut ja uskollinen linjalleen. Kun Scarlet myöhemmin koulutettiin, oli sen kasvattajalta pudota leuka maahan tammansa kouluratsun ominaisuuksien edessä - se on itse asiassa ensimmäinen laatuaan omista vanhemmistaan, nimittäin kummoisia ratsuja ei sen takaa aivan heti löydykään. Sillä on kouluhevosille tyypillisesti aivan mahtavat käynti ja laukka, ja sitä on käytetty paljon jalostuksessa myös näiden askellajien parantamiseen - se kaikista eniten huomioitu kun tuntuu olevan cobeilla ravi. Menestyksekkään kilpauransa jälkeen Scarlet on varsonut todella monia, erittäin hyvin menestyneitä varsoja, joita on myyty ympäri maailmaa - tamman periyttämiskyky on aivan hämmästyttävä, ja sille on kaavailtu muistomerkkiä Bandmasteriin, kunhan aika siitä jättää.
Scarletin parhaat puolet ovat aivan selvästi periytyneet sen omalta emältä, mutta ei sen isässäkään varsinaisesti valittamista ole - Gwaed Da oli vuotuisilta welshmarkkinoilta hankittu punainen ori, nyttemmin ruuna. Alun perin Bandmasteriin ei olisi pitänyt ostaa yhtäkään uutta oria, mutta siittolanpitäjän ystävä suositteli hänelle oikein lämpimästi Gwaedin kasvattajan kasvattamia hevosia. No, ori itse oli tietenkin se lähes ainoa julkiseen myyntiin laitettu floppi ja epäonneksi juuri se päädyttiin ostamaan - lähinnä ystävän vinkkejä orjallisesti noudattaen. Kotona ori osoittautui sitten kovapäiseksi ja kömpelöksi, mutta sen upean punaisen värityksen ansiosta sitä päätettiin käyttää silloin aluillaan olevan emälinjan vahvistukseksi - ja millä menestyksellä! Rakenteellisesti ja käyttöominaisuuksiltaan ori ei kuitenkaan ollut kannattava sijoitus, joten astuttuaan muutaman tamman se myytiin uudelleen - ostaja oli welshkasvatusta aloitteleva perheyritys, joka joutui kuitenkin myös pettymään Gwaediin. Ukko ruunattiin, mutta saipahan se sentään elää loppuikänsä harrasteratsuna ja muille oreille seuraa pitäen.
On kumma, että Gwaed ylipäätään hankittiin Bandmasteriin, sillä se polveutuu hyvin köykäisestä suvusta. Sen isä Lladdedig Gobaith on epäonnistunut tapaus tuottaa uusi supermenestynyt siitosori. Se risteytettiin superkomealla oriilla erittäin siroon, mutta ratsun ominaisuuksiltaan hyvään tammaan saaden aikaan vain aivan sopusuhteeton pieni rimppakinttu. Gobaithille tunnuttiin nauravan näyttelykehissä, eikä se oikein pärjännyt kovalla tasolla kilpailuissakaan - missään lajissa. Oriilla teetettiin muutama kokeellinen varsa, mutta sitten se ruunattiin ja myytiin eräälle nousevalle junnulle ratsuksi. Portaana toimiminen poneista isoihin hevosiin siirtyvälle ratsastajalle sopi Gobaithille oikein hyvin, ja siitä kehkeytyikin ahkeran treenaamisen tuloksena entistä parempi hyppääjä - ei ehkä ihan olympiatason supersteroidiponi, mutta tyytyväisiä sen kisatuloksiin olivat sekä poni itse että ratsastaja.
Gwaedin emä Anrhydeddus ei ollut yhtään sen menestyneempi hevonen, mutta se eli poikkeuspitkän elämän ja vieläpä erittäin terveenä. Se syntyi jossain Brittein maaseudulla, ja laitettiin välitettäväksi eräälle suuremmalle hevoskeskukselle. Uutta ratsastuskouluyritystä aloitteleva nainen äkkäsi nätin läsipäisen tamman, osti ja vei sen mukanaan uusille tiluksille. Hyvin ihmisrakas, positiivinen ja yritteliäs tamma osoittautui ratsastuskoulun helmeksi ja pikkutyttöjen suosikkiponiksi rajattoman kärsivällisyytensä ansiosta. Myöhemmin omistaja innostui näyttelykehistä, kierrätti tammaa jonkin verran niissä sen saaden hyvin kehuja liikkeistä ja käyttäytymisestä, vaikkei sillä mikään kummoinen rakenne ollutkaan. Pikkutyttöjen harmiksi Anrhydeddus liisattiin pariksi vuodeksi erinäisille talleille varsomaan, mutta riemu oli suuri aina tamman palatessa takaisin kotiin - ja siitä poni piti itsekin.
Nalan emälinjaan vielä palatakseni, Scarletin emä on huippuhieno tamma Aderyn Du, joka oli erittäin hyväliikkeinen ja hyvärakenteinen, mutta joka ei koskaan ottanut oppiakseen kunnon ratsuksi. Oman emänsä ja useiden jälkeläistensä tapaan oli sekin hyvin punertava rautias, joskin ehkä Nalan tapaan aavistuksen tummempi siitä optimaalisimmasta sävystä. Aderyn menestyi aivan mahtavasti näyttelyissä, ja se oli ensimmäinen Bandmasterin tamma, joka kantakirjattiin ensimmäisellä palkinnolla. Jalostukseen sitä käytettiin paljon emäänsä ja tunnetuinta tytärtään vähemmän, sillä linja tahdottiin pitää siistinä ja sitä olisi helpompi valvoa vähemmällä jälkeläismäärällä - Aderyn kun oli lähes ainoa sen emästä kotiin jäänyt tammajälkeläinen. Tamma oli myös todella hyvä periyttäjä, mutta sen luonteessa ei ehkä ollut liikaa kehuttavaa; se oli ihmisystävällinen ja yhteistyöhaluinen, mutta hirmuisen arka, säpsykkä ja kärsimätön - siinä taisivatkin olla ne tärkeimmät syyt, ettei siitä ikinä kunnon kisaratsua tullutkaan.
Aderynin isä oli korrektia rakennetta, eikä niinkään punaista väriä, varten aluillaan olevaan linjaan sotkettu Brenin. Se oli alun perin Marshallista Britteihin liisattu otus, joka saisi astua muutaman tamman Bandmasterissa ennen paluutaan kilpahevosen uraan Jenkkeihin. Brenin periytti erittäin hyvin ensimmäisille varsoilleen parhaita puoliaan, ja kotiin palattiin hyvillä mielin - lopulta oriista tuli sen verran tasaisesti ympäri vuotta kysytty Jenkeissä, ettei se palannut enää Britteihin livenä. Se menestyi erityisesti valjakkoajossa mainioiden liikkeittensä ja oivallisen kilpahevosen luonteensa ansiosta, vaikka alun perin oriista kaavailtiin ratsua - olihan sen oma emä ollut aikoinaan melko kettu kärryjen edessä, mutta silti siitä uskottiin parempaa ratsua. Toisin kävi, ja Brenin seurasi emänsä jalanjäljissä valjakkokentille.
Koko emälinjan alku ja juuri on erittäin upea tamma Ysgol I Blant Bach, joka hurmasi erittäin harvinaisella vanhan linjan suvullaan että upealla värityksellään jo varsana welshmarkkinoilla myytävänä ollessaan. Jo silloin Bandmasterin pitäjä kiinnostui siitä, mutta tamman hinta nousi pilviin - pettymys oli karvas niellä, mutta onni onneksi kääntyi muutaman vuoden jälkeen. Ysgolin silloinen asuintila paloi pahasti, ja vaikka se kuinka olisi yleistä ilmapiiriä vastaan, päätti Bandmasterin pitäjä hyötyä toisen karmivasta tragediasta. Koska palaneen tilan omistajalla ei juuri ollut varaa sanoa ei, myytiin tamma hyvään, muttei läheskään yhtä korkeaan kuin millä tamma oli sinne ostettu, hintaan Bandmasteriin luomaan menestyksekästä näyttelyuraa ja siitosponin hommaa. Tilanpitäjä rakastui Ysgoliin täysin ja tammasta muodostui hänen silmäteränsä - kun tamma oli palkittu toisella palkinnolla ja teettänyt maailmaan toinen toistaan upeampia varsoja periyttäen omaa kuparinvivahteista punaista raudikkoväriään, oli selvää, että omistaja tahtoi aloittaa tammalinjan, joka polveutuisi erittäin hienoista, vanhoista linjoista, punaisella värityksellä, mainiolla luonteella ja korrektilla rakenteella. Silloin se kuulosti suuruudenhullulta, mutta työssä on onnistuttu paremmin kuin hyvin - siitä Nalakin on oiva esimerkki!
|
Nala on tarjolla welshponijalostukseen!
28.07.2010 o. Farr Icaros Dawn (i. Llywelyn Igor) omistaja: Paraatiponit 16.08.2010 t. Ffiona Dawn (i. Heb Ceimiad) omistaja: Paraatiponit 26.07.2011 o. Dylan Dawn (i. Brandy) omistaja: Juli |
|
01.10.10, villit koulukilpailut, vaB : 02/20 29.09.10, villit koulukilpailut, vaB : 02/20 28.09.10, villit koulukilpailut, vaB : 03/20 25.09.10, villit koulukilpailut, vaB : 04/20 23.09.10, villit koulukilpailut, vaB : 03/20 22.09.10, villit koulukilpailut, vaB : 03/20 16.09.10, villit koulukilpailut, vaB : 04/20 12.09.10, villit koulukilpailut, vaB : 04/20 01.09.10, villit koulukilpailut, vaB : 03/23 30.08.10, villit koulukilpailut, vaB : 01/23 27.08.10, villit koulukilpailut, vaB : 01/23 26.08.10, villit koulukilpailut, vaB : 03/23 25.08.10, villit koulukilpailut, vaB : 01/16 03.07.10, villit koulukilpailut, vaB : 04/16 02.07.10, villit koulukilpailut, vaB : 01/16 27.06.10, villit koulukilpailut, vaB : 01/16 12.06.10, villit koulukilpailut, vaB : 02/06 11.06.10, villit koulukilpailut, vaB : 02/06 04.06.10, villit koulukilpailut, vaB : 01/13 28.05.10, villit koulukilpailut, vaB : 03/13 13.05.10, villit koulukilpailut, vaB : 02/10 |
14.10.10, villit koulukilpailut, vaB : 03/26 17.07.10, villit koulukilpailut, vaB : 04/16 16.07.10, villit koulukilpailut, vaB : 04/16 22.07.10, villit koulukilpailut, vaB : 02/16 16.07.10, villit koulukilpailut, vaB : 02/39 29.05.10, villit koulukilpailut, heA : 02/29 21.06.10, villit koulukilpailut, vaB : 04/54 12.06.10, villit koulukilpailut, vaB : 03/16 19.02.11, villit koulukilpailut, vaB : 01/07 20.02.11, villit koulukilpailut, vaB : 02/07 01.03.11, KRJ, vaB : 03/50 27.02.11, KRJ, vaB : 07/50 02.03.11, KRJ, vaB : 04/50 09.03.11, KRJ, vaB : 06/40 11.03.11, KRJ, vaB : 02/40 08.03.11, KRJ, vaB : 06/80 10.03.11, KRJ, vaB : 08/80 03.03.11, KRJ, vaB : 04/30 04.03.11, KRJ, vaB : 04/30 |